Vuoden 2011 parhaat « Blogg « Heipsis « Community « Playforia

Vuoden kirja: Inheritance (Christopher Paolini) Bilde Tämän vuoden kirjallinen anti jäi harmittavankin vähäiseksi ja tuo taisi olla käytännössä ainoa viime vuonna julkaistu kirja jonka sai aikaan luetuksi (edelleen lukemista odottaa esim. Lehtolaisen Oikeuden jalopeura). Vaikka kirja ei tasoltaan välttämättä ollutkaan aivan niin hyvä kuin sarjan edelliset osat ovat olleet (lue: ei tarjonnut riittävästi vastauksia), oli se kuitenkin ihan arvoisensa päätös upealle kirjasarjalle.

Vuoden peli: Tämähän on tietysti The Elder Scrolls V: Skyrim, jonka tienoilta voi tutustua peliä koskevaan foorumiavaukseen, jossa sitä on hypetetty vuoden verran, eikä missään nimessä syyttä! Vuoden positiivinen yllättäjä oli Alice: Madness Returns, joka tarjosi aivan hillittömän komeita visuaalisia maisemia ja erosi synkkällä fantasia-teemallaan kaikella mahdollisella tavalla valtavirrasta. Skyrimin ensimmäinen traileri joka aloitti kaiken ja Alicen launch trailer.

Vuoden levy: Yona - Vaikenen laulaen Tämä oli varmasti yksi vaikeimmista valinnoista, kun tänäkin vuonna tuli niin paljon mahtavaa ja erityylistä musiikkia, joista loppujen lopuksi päädyin ihan tähän kotimaiseen. Jo Yonan edellinen levy (Pilvet liikkuu, minä en) karuine äänimaisemineen ja huikeine tulkintojeen vakuutti minut ihan täysin, ja jotenkin siitäkin onnistuttiin vielä nostamaan tasoa sille kuuluisalle "next levelille". Artisti yhtyineen tuli nähtyä kesällä livenäkin Taiteiden yön ohessa Espalla ja kokemus oli aivan mahtava. Jos nyt jotakin kiinnostaa urbaani kotimainen nykymusiikki, klikatkaa vaikka tämä biisi soimaan. Vuoden muita hyviä levyjä olivat mm. Scandinavian Music Groupin Manner, Nightwishin Imaginaerum, Dropkick Murphysin Going Out In Style ja Adelen 21.

Vuoden elokuva: Melancholia Tässäkin oltiin kahden vaiheilla, kun täysin sattumalta katsomaan menty lähes vuorosanaton ranskalainen animaatio Illuusionisti osoittautui aivan mahtavaksi. Visuaalisesti ja muutenkin aivan sanoinkuvaamaton Lars von Trierin Melancholia vei kuitenkin loppujen lopuksi aika reippaasti voiton, vaikka se ei ollutkaan ihan siitä helposti lähestyttävimmästä päästä. Rauhallisesti etenevä elokuva päättyy aivan käsittämättömän upeaan kohtaukseen, joka on yksi surullisimmista ja mahtavimmista kohtauksista mitä olen ikinä nähnyt. Harvoin myöskään yleisö on elokuvan jälkeen niin hiljaa kuin silloin (vaikka tuskin olin ainoa jonka teki mieli alkaa spontaanisti taputtamaan). Tämä oli ehdottomasti minulle se kaikkien aikojen The Elokuvakokoemus jonka pariin tulee varmasti palattua (lähi-)tulevaisuudessa useampaan otteeseen. Trailerit Melancholialle ja Illuusionistille.



Eipä siinä kai sen ihmeempiä, saas nähdä mitä vuosi 2012 tuo tullessaan, kun horisontissa on jo vaikka mitä. Elokuvapuolelta esim. This Must Be The Place, The Dark Knight Rises & Hobitti, musiikkia löytyy Värttinän ja The Cranberries:n kauanodotetut uudet albumit helmikuulta ja pelejä mm. Lara Croft & Diablo III (joka toivonmukaan joskus julkaistaankin.).

Tähän päättyy illan katsauksemme, kysyä saa jos tahtoo jostain tarkemmin tietää :p